maanantai 29. joulukuuta 2014

Ensikosketus taikataikinaan

Ihastelin ennen joulua ihanan rouva Lakeuden kauniita itsetehtyjä kuusenkoristeita. En muista tehneeni itse koskaan mitään taikataikinasta, ja ajatus jäi muhimaan takaraivooni. Lauantaiaamuna heräsin päässäni vain yksi tuuma: tänään minä kokeilen tehdä piparkakkukoristeita.

Taikina on helppo tehdä; tarvitaan vain vehnäjauhoja, suolaa, vettä ja tilkka ruokaöljyä.

2 dl jauhoja
1 dl suolaa
1 dl lämmintä vettä
1 rkl ruokaöljyä

paistetaan 100 asteessa pari tuntia, 
käännellään pariin kertaan (etteivät kupruile)


Ensimmäiseen taikinaan minun piti lisätä sekä jauhoja että suolaa, koska se jäi tahmeaksi. Kaikki piparit mahtuivat yhteen pellilliseen. Taikina ei kohoa ollenkaan, joten riitti vain varoa, etteivät kuviot osu toisiinsa. Äidin kätköistä löytyi vaikka minkä kokoista muottia, ja valitsin nyt tähän kertaan siroimmat ja jouluisimmat. Joskus voisin ehkä tehdä tuossa kuvassa taustalla näkyvällä perhosmuotilla vaikka synttärikortin kummitytölleni!


Onko salmiakkikuvio jouluinen? No, käyväthän ne vaikka pakettikorteiksi ;) Reiät sain tehtyä siististi vanhalla (ja tyhmällä) kuulakärkikynällä, jonka ihan mielelläni uhraan askarteluihin.


Paistelin ensimmäistä peltiä kolmatta tuntia, kun kyllästyin odottamaan ja lisäsin lämpöä. Silloin osa pipareista sai hieman väriä, osa jäi vaaleaksi. Tykkään oikeastaan kummastakin vaihtoehdosta.

Innostus jäi sen verran päälle, että tekaisin toisen taikinan heti ensimmäisen satsin kuivuttua. Nyt lisäsin vähemmän öljyä, mutta silti piti jauhoja hieman lisätä. Halusin kokeilla, onnistuisiko noihin pieniin palloihin yhdistää pikkuinen pala. Näin mielessäni kuusenkoristepallot.


Näyttivät onnistuvan! Noilla palloilla voisi vaikka koristella ensi vuoden joulukortit?

Toisesta satsista jäi pikkuinen möykky, koska pelti tuli täyteen. Uunin lämpötila oli nyt 125 astetta, mutta piparit kupruilivat enemmän. Eli siis kannattaa valita matalampi lämpötila, vaikka silloin joutuukin odottamaan kauemmin. Taikina säilyi aivan hyvin kannellisessa rasiassa jääkaapissa. Tänään siitä tuli parikymmentä pientä joulupalloa. Onpahan mistä tehdä niitä kortteja :)

Värjäämistä vielä jään miettimään. En ole varma vesiväristä, enkä oikeastaan edes tiedä, haluanko muuttaa tuon luonnollisen matan värityksen. Toisaalta kiiltävä lakka sopisi ainakin noihin palloihin ja sydämiin, ja miksei tähtiinkin. Jään siis pohtimaan vielä - onhan se sitten mukava ryhtyä töihin, kun suurin homma on jo tehty!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti