sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Kauden aloitus ja karu kohtalo

Heipä hei pitkästä aikaa! Kyllä täällä elossa ollaan, ja on jopa tehty jonkin verran käsitöitä. Bloggaaminen vain on unohtunut melkein täysin, tämän postauksen kuvatkin on otettu jo kuukausi sitten ja tänään valmistuneesta työstä en ole vielä ottanut kuvaakaan. Tässäpä siis nuo "vanhat" kuvat:


Äiti toivoi pitkään ohutta pitsivillatakkia, kun seiskaveikasta neulottu takki tuntui monesti liian kuumalta. Selailin silloin tällöin eri ohjeita, mutta äitipä itse löysi kauniin takin Novitan talven 2012 lehdestä. Väristäkin keskusteltiin pitkään, ja päädyimme ohjeenmukaiseen meleerattuun beigeen. Käytännöllinen väri, joka sopii kaikkeen, eikä ole niin herkkä kuin kirkkaan valkoinen!

Tänään sain takin valmiiksi, jopa napitkin ovat paikoillaan. Kuvia vain en muistanut ottaa päiväsaikaan, joten näette takin myöhemmin :)

Helmikuussa jouduin myös hyvästelemään uskollisen ystäväni - oman tyhmyyteni takia.


Älkää peskö herkkiä silkkivillaisia neuleita pesukoneessa. Ihkaensimmäinen pitsineuleeni, pitsihuivi Lumi (Ullaneuleesta), Silkbloom Finosta hartaudella väkerretty, koki karun kohtalon. Olihan se jo kärsineen näköinen - palveli erittäin hyvin ainakin 7 vuotta - mutta ei se ansainnut kohtaloaan. Lepää rauhassa, lila Lumiseni!

ps. Täytyy siis tehdä uusi samanmallinen, on nimittäin täydellisen muotoinen huivi! Minkähän värisen haluaisin?! :)

2 kommenttia:

  1. Kaunis pitsineulos villatakissa, toivottavasti pistät vielä kuvan valmiista neuleestakin!
    Olen myös alkanut himoita omatekemää villatakkia, tiedä sitten saisinko ikinä valmiiksi, hartiat varmaan jumiutuisivat. Ja mieluisan, klassisen mallin löytäminen on tosi vaikeaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Jännitin aika paljon etukäteen takin tekoa, oli vasta toinen koskaan suoputtani neuletakki! Kyllä mä kohta jaksan ottaa kuvat, jos vaikka auringon sais paistamaan sitä varten ;)

      Poista