Ihan omatekemä matto!

Kylläpä kesti. Aloitin uuden maton suunnittelemisen heti tuon edellisen valmistuttua. Halusin sängyn viereen suorakaiteen muotoisen, ei liian pitsisen maton, jossa olisi jokin juju.

Värin halusin pysyvän samana, eli tuollainen valkaisematon, kermanvaalea. Ostinkin nelisen kiloa trikookudetta, hieman paksumpaa kuin Aura-maton materiaali, mutta suht samanväristä. Siinä sitten aikani pähkäilin ja kokeilin eri tyylejä, mutta mikään ei tuntunut istuvan. Sitten tajusin, etten halua mattoo reiän reikää, sillä makuuhuoneessa on jo reikäinen ympyrämatto sekä pitsipäiväpeitto. Jospa niissä olisi tarpeeksi herkkyyttä!

Mutta pelkistä pylväistä muodostunut yksivärinen mattokaan ei tuntunut tarpeeksi jännittävältä. Kaikki olisi liian pliisua, mitä keksisin?!

Virkattu matto, oma design ;)

Vaaleat pylväitä, punainen kiinteitä silmukoita, nirkkohapsut

Koko 76cm x 172cm

Koukku nro 8

Trikookudetta noin 3,4kg

Erään työpäivän jälkeen marssin sitten ostamaan kilon vyyhdin punaista kudetta. Se vain tuntui jotenkin omalta, ja punainen antaisi kaivattua ryhtiä sekä mattoon että huoneeseen. Ja nyt noita kuvia katsellessa ei enää tarvitse ihmetellä, miksi tuo väriyhdistelmä tuntui tutulta: asun alueella, jossa moni talo on vaalea ja yksityiskohdat punaisia. Niin oli iskostunut mieleeni, että haluan jatkaa samaa värimaailmaa sisätiloissakin ;)

Hyvinhän se istuu paikalleen! Matto raidoittui sen kummemmin suunnittelematta, aloitin pylväillä ja sopivalla kohdalla tein kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita punaisella. Olikin sitten yllätys, että matosta tuli "hapsuineen" vain kaksi senttiä suunniteltua pitempi. Eli minun oli tarkoitus tehdä juuri tällainen matto juuri nyt ja juuri tälle paikalle :)

Virkkasin pylväät aina joko etu- tai takareunaan, jotta kudoksesta ei tulisi liian paksu. Se kyllä tarkoittaa myös varmaan sitä, että ajan saatossa ja pesun jälkeen matto venyy enemmän, mutta jospa sitä ei ihan heti tarvitse kastella. Nirkot halusin tehdä, jotta matossa olisi edes jotain samaa kuin Aura-matossa, joka on sängyn toisella puolella.

Sängyn päällä on peruspuuvillainen vaaleanvihreä kaupasta ostettu päiväpeitto ja sen päällä äidin isän siskon virkkaama kalalankainen pitsipäiväpeitto. Äiti varmaan muistaa kuinka vanha se on?

Sängyn päällä on vielä lisää vaaleaa unelmaa, äidin suoputtama torkkupeitto. Taisi mennä alunperin niin, että löysin itse ihanan ohjeen ja erehdyin kertomaan sen mammalle. Hänpä innostui niin, että minun oli annettava hänen tehdä se minulle :) Aika kauheaa... Hyvin on peitto palvellut useamman vuoden ja edelleen sopii sisustukseen!

Nyt on sitten neljää eriväristä jämäkudetta (Auran väristä, "vääränväristä", paksumpaa vaaleaa ja punaista) odottamassa inspiraatiota. Täytyy kai tehdä vaikka koreja tai muuta pienempää, mattoa niistä tuskin teen. Tai mistä sitä tietää ;) Voisin oikeastaan kyllä neuloa välillä jotain...

Virkattu matto

Yllätin itseni, kun lauantai-iltana pälkähti päähäni, että nyt on virkattava matto. Pitkään ehdin ihastella kauniita valkoisia pitsiunelmia toisten kotien lattioilla, mutta aina jotenkin ajattelin, ettei pyöreä paksu matto ole minun juttuni. Mutta mutta...

Sunnuntaina kävelin Lankamaailmaan ja ostin neljä trikookudevyyhtiä, painoivat yhteensä 4,9kg. Olin jo päättänyt tehdä Kauhavan Kangas-Aitan Aura-maton, johon menisi 3,8kg ontelokudetta. Perustrikoo miellytti kuitenkin kaupassa enemmän, joten myyjän suosituksesta varasin sitä hieman runsaammin.

Ja onneksi varasin: tiistaiaamuna jouduin toteamaan, että illalla virkkaamani puolitoista kerrosta olivat vaaleampaa kudetta kuin alussa. Huomaako sitä kuvasta?

 

Onneksi pysähdyin juuri silloin ihastelemaan kätteni työtä, eli levitin maton lattialle kunnon valoon. Eron huomasi selvästi. Vaikka olin kaupassa oikein tarkka väreistä, niin yksi vyyhti oli "kirkkaampaa kermanväristä valkoista". Myyjäkin vielä vakuutti, että ovat samaa väriä! 

Tässä vertailun vuoksi Ikean vitivalkoinen tyynynpäällinen kermanvärisen maton päällä.

Pakkohan se oli sitten purkaa, ja hikeä pyyhkien toivoin lopun kuteen riittävän. Onneksi väärää sävyä oli tosiaan vain nuo viimeisimmät kerrokset, ei tarvinnut keskeltä poistaa mitään. Sitten vain väärä väri kokonaan pois huoneesta, ettei enää sekoittuisi loppuihin keriin. Ja siltä se sitten näytti, ettei kude riitä kaikkiin ohjeenmukaisiin kerroksiin ja päätin kylmästi jättää toiseksi viimeisen puolipylväskerroksen välistä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Valmis, viimeistelemätön matto oli halkaisijaltaan 126cm. Nyt alkoi ärsyttävin vaihe, kostutus ja kuivaaminen mittoihinsa.

Kastelin maton suihkun alla nurjalta puolelta, ravistelin irtopisarat pois ja heitin maton runkopatjasängylle pyyhkeitten päälle. Kostutin suihkepullolla oikean puolen ja venyttelin maton suoraksi. 

Pari kertaa päivän aikana kävin kääntämässä ja suoristelemassa, pelkäsin että reunat jäävät ryppyyn.

Mutta turhaan pelkäsin! Matto asettuu varmasti kiltisti lattialle, kunhan pääsee oikealle paikalle. 

Mittaa tuli hieman lisää operaation jälkeen (lopullinen halkaisija 134cm), joten voi olla, ettei matto sovikaan kaavailemalleni paikalle makuuhuoneeseen. Saa siis luvan olla vielä hetken tuossa olohuoneen muovimatolla (kuivumassa yön yli) ja myöhemmin sitten sommittelen sen makkariin.

Kaiken kaikkineen olen tyytyväinen, virkkaaminen oli taas mukavaa ainaisen neulomisen välissä ja oli erityisen mukavaa tehdä jotain näin isoa ja konkreettista, toivottavasti myös pitkäikäistä!