Isoäidinneliöpeitto

Peitto on valmis!

Olipa se projekti. Kaikki lähti siis liikkeelle kauan sitten - muistelimme että mahdollisesti toissa keväänä - kun äitini innostui jämälankailemaan. Äiti virkkasi isoäidinneliöitä seiskaveikasta 4,5 koukulla ja tosiaan jämälangoista. En ole laskenut kuinka montaa väriä peitosta löytyy, mutta kuten kuvista näkyy siellä on yksivärisiä, vaaleita, tummia, liukuvärjättyjä, pikkukukallisia, raidallisia ja muotopuolia neliöitä. Suuri osa tämän perheen pienistä lankanöttösistä saatiin näin hyötykäytettyä.

Palasia syntyi ensin 108 kappaletta, mutta kun viime joulun aikaan ihastelimme niitä levittelemällä ne lattialle, totesimme heti, että kyllä siihen vielä vähän voisi tehdä lisää. Minä lupasin sitten yhdistellä. Valmiit neliöt lähtivät mukanani Turkuun ja uudet 22 seurasivat pian perässä.

Ja nyt on vihdoin täkki valmis! Ja aikamoinen täkki siitä tulikin: palasia 10x13, lankaa meni 1,7kg, leveyttä tuli 147cm ja pituutta 185cm. Että mahtuupa sitten isompikin ihminen pikku peittosen alle päiväunille...

Pohdin pitkään kuinka haluaisin yhdistellä palat toisiinsa. Ompelemalla joutuisi joko leikkimään turhan pitkien lankojen kanssa tai päättelemään joka palasen jälkeen, joten virkkaamalla oli yhdistely tehtävä. Onneksi bongasin tämän postauksen Eilen tein -blogista. Siellä oli taikasanat: Virkkaa neliöt yhteen ensin pituussuunnassa, sitten leveyssuunnassa. Siitä se sitten lähti.

Ensin virkkasin palat parijonoon. Kuvassa virkkaussuunta ylhäältä alas.

 

Sitten yhdistin parijonot yhteen. Siinä auttoivat hakaneulat, jotta palat pysyisivät oikein päin. Taas virkkaussuunta kuvassa ylhäältä alas.

 

 

Peitto näyttikin jo peitolta, kun olin virkannut kaikki pystysaumat. Sitten olikin helppo tehdä sama vaakaan. Kuvassa olen virkannut kaksi alinta saumaa.

  

Lopuksi virkkasin reunaan yhden kerroksen kiinteitä silmukoita ja piparkakkureunuksen.

Hyvää kannatti odottaa :) Kannatti antaa suunnitelman muhia takaraivossa ihan rauhassa, ennen kuin aloitin. Lopputulos on juuri sellainen kuin kuvittelin ja tekeminen oli yllättävän mukavaa. Syksyn viileitä säitä kyllä kaipasin, tuli nimittäin aika kuuma peitto sylissä - onneksi on tuuletin!

Langanpätkien päättelykään ei ollut pahimmasta päästä, kun äitini oli jättänyt vain yhden pääteltävän per neliö, mutta ihan tarpeeksi sitä sai nytkin harrastaa. Alussa se tuntui kyllä ärsyttävältä, mutta nyt en enää muistakaan koko asiaa ;)

Siis: hyvä että tuli tehtyä, kiva oli tehdä, voisin tehdä uudestaankin - vinkvink mammalle, joka on tehnyt jo palat toiseenkin peittoon... Tämän nyt valmistuneen peiton voi tulla noutamaan.

Syksyn projektit

Hups, on jo elokuu. Ja jo näin pitkällä. Kohtahan on enää neljä kuukautta jouluun!

Blogi on hengissä edelleen, vaikka onkin viettänyt hiljaiseloa. Kesän aikana olen mm. virkannut ja ihastellut lankoja, suunnitellut tulevaa. Blogin kohtaloakin pohdin. En oikein osaa päättää, onko tämä käsityö- vai joulublogi. Vuosi sitten aloittaessani minun oli helppo raportoida lahjaprojektin etenemisestä, mutta nyt sellainen suurempi linja puuttuu. Toisaalta, ehkä se ei haittaa :)

Keksin kuitenkin yhdenlaisen isomman projektin: listaan tähän ne työt, jotka nyt ovat vain viimeistelyä vaille valmiit tai jotka odottavat ajatuksen selkiintymistä. Ehkä tämä helpottaa minua tarttumaan edes johonkin työhön ja innostaa taas bloggaamaan!

Kaikenlaisista välipalaneulomuksistakin tulee varmasti sitten postailtua, mutta tässä kuitenkin tämän hetken työt - tämän syksyn projektini:

*

  

1. Isoäidinneliötorkkupeitto

Tästä projektista en voi ottaa kaikkea kunniaa itselleni. Kaikki neliöt ovat tulleet äitini kätten kautta. Hän innostui hyödyntämään koko perheen seiskaveikkaiset jämälangat, ja minä lupasin sitten hoitaa viimeistelyn - jo viime jouluna... Nyt voisin viimeinkin tarttua toimeen. Eilen innostuin siivoamaan, joten kehtasin levitellä palaset puhtaalle lattialle. Tuosta en niitä enää kerää pois, vaan yhdistely alkakoon!

Ensin haluaisin kyllä teiltä neuvoja ja mielipiteitä.

Haittaako, että palaset eivät ole aivan saman kokoisia? Pitäisikö minun suurentaa pienimpiä, vai riittääkö sekoittelu? Silmukoita on kaikissa saman verran.

*

2. Ristipistotaulu

Tämän aloitin melko tarkkaan vuosi sitten. Haluaisin saada sen valmiiksi jouluun mennessä - tämän vuoden jouluun ;)

*

3. Pellavahuivi

Tämän ei pitäisi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa: muuten valmis huivi, joka odottaa vain viimeistelyä eli pingotusta.

*

 4. Patalappujen koristelu

Kesän aikana innostuin virkkaamisesta. Patalappuja ja lasinalusia syntyi kuin sieniä sateella. Innostus oli niin hurja, etten jaksanut ohjetta lukea kunnolla - olinhan tehnyt samanlaisia jo viime syksynä. Niin... Ensimmäisistä yhdeksästä lapusta puuttuu koristelun kannalta aika oleelliset reiät. Yläkuvassa oikealla muistin mukaan tehdyt ja vasemmalla ohjeenmukaiset. Nih.

Koristelukokeilut siis jatkuu, tässä ensimmäinen viritelmä:

 

Yllä jämälankalasinalusia.

*

5. Pitsihuivit

Meilläpä oli kesällä kerimistalkoot! Kaikki viime syksyn huivilankavyyhtini kerin yksin, joten nyt oli todella ihanaa saada tehdä se porukassa. Siskon ja äidin kanssa tartuimme vyyhtiin aina sopivalla hetkellä. Nyt minulla on planeettanäyttely hyllyn päällä ;) Vasemmalla liukuvärjättyä vironvillaa (vihreä ja vaaleanpunainen) ja muut Dropsin Lacea.

*

6. villaliivi ja pipo

Epämääräisen värisestä Limasta tulee joskus liivi - minulle. Ja punaisesta Eco-Alpacasta pipo - minulle.  Saattavat joutua odottamaan kaaaauan...