Solmittu lelu

Eihän koirainnostus jäänyt vain petiin, vaan olihan sitä kuukkeloitava leluohjeita. Ihastuin Kädenjälkiä-blogin Evan matonkudevetoleluun.

Vetolelu pienelle koiralle (ohje)

10 kpl noin puolen metrin pätkää trikookudetta

ohjeesta poiketen tein joka nyörin päähän vielä yhden tavallisen solmun

Paksummat nyörit saa vaikka tekemällä lelun kaksinkertaisesta kuteesta. Tällainen sormenpaksuinen nyöri menee mukavasti pienen pennun suuhun. Munkinnyöri on yllättävän yksinkertainen tehdä, mutten ollut törmännyt siihen aiemmin. Netti on ohjeita pullollaan!

Virkattua koiranpennulle

Pikkusiskoni sai tänään pikkuisen valkoisen koiranpennun. Olihan pennulle pakko saada tehdä jotain itse, ja kun varastoistani löytyi viime vuoden mattoinnostuksen jälkeen luonnonvalkoista trikookudetta, niin valinta oli helppo: syntyi koiranpeti.

  

Koiranpennun kotipesä (oma malli)

värjäämätön trikookude, reilu kilo (?)

virkattu 8 koukulla kiinteillä silmukoilla

koko noin 45x35cm (arvio, peti lähti hakumatkalle mukaan)

Pennun uusi omistaja halusi petiin tuon korkeamman laidan. Tulee pesämäisempi vaikutus :) Soikean muodon sain tekemällä alkukierroksilla väliin muutamat pylväät ja puolipylväät. En tiedä kuinka se tehtäisiin "oikea-oppisesti", mutta lopputuloksesta tuli oikeanlainen!

 Omistaja itse ompeli petiin patjan.

Ja peti kelpasi kuulema pennulle oikein hyvin! Nyt ei kuitenkaan ole näyttää kuvaa kuin vain Kössi-koirastamme, joka osaa ottaa rennosti.

Pitsineuletakki nukelle

Pitkän tauon jälkeen käsillätekeminen on taas koukuttanut. Ensin syntyi nukelle pitsineuletakki.

Pitsineuletakki nukelle (oma malli)

Novita Nalle valkoisena

puikot 2,5

neulottu alhaalta ylös ilman saumoja, hihatkin pyörönä poimituin silmukoin

aloituksessa 72 silmukkaa

Samanlaisen takin tein jo ennen joulua kummitytölleni. Tämä takki tuli äidin hoitolasten leikkeihin. Mallinukke on napattu nukkumasta nukenvaunuista.

 

Olin eilen illalla ulkona (vanhempieni omakotitalon etupihalla) muotikuvaamassa tätä kaunista mallia, ihan kotiasussa, löysissä collagehousuissa ja hupparissa ja mutaiset kumpparit jalassa, kun pihatiellä aivan yllättäen asteli jonkinlainen kauppamies. 

"Olisiko teillä aikaa keskustella kodinturva-asioista?"  

"Öö, tota, minäpä en näistä asioista päätä, olen vain tytär..."

Nappasin nuken kainaloon ja noloissani mumisin jotain isän hakemisesta. Tulipahan annettua tosi aikuinen kuva itsestäni! Että täällä minä - Eve 28-v. - leikin ulkona nukella...

Että sellasta tällä kertaa :)

Maailman helpoin palmikkopipo

Toissa syksynä neuloin monta lahjapipoa ja tarkoituksena oli neuloa sellainen myös itselleni. Olen pärjännyt monta vuotta pelkillä korvaläpillä, mutta onhan se vähän noloa, ettei neulojalla ole yhtään omatekemää pipoa. Ja kun tällaiset ihanat kunnon pakkaset ovat piristäneet päiviä tänä ja viime talvena, niin olen ehkä pikku hiljaa huomaamassa lämmittävän päähineen hyödyt. Ehkä.

Syntyi siis (vale)palmikkoversio toissa syksyn lahjapipoista.

Palmikkopipo, oma malli

Eco Alpaca 100g Viking

pyöröpuikot 4, 40cm 

silmukoita 72

6-säteinen sädekavennus

Syksyn pipothan menivät miehille, joten nyt oli aika tehdä jotain tyttömäistä. Olen pariin kertaan tehnyt villasukkiin vastaavaa palmikkoa, joka siis tehdään näin:

Jätä 1. oikea silmukka vasemmalle puikolle, neulo 2. oikea silmukka takaa oikein. Jätä se oikeankäden puikolle ja neulo vasemman puikon 1. silmukka oikein. Nurjat nurin. Neulo kiertokerroksen jälkeen kaksi kerrosta 2o 2n.

Kavennuksen tein taas tutulla ohjeella, jota en kyllä tällä kertaa jostain syystä aivan ymmärtänyt. Puuttuiko sieltä jokin kaavio? Saatoin unohtaa myös lukea ohjeen kunnolla... Tein sen sitten näin:

Työssäni on 72 silmukkaa ja 18 palkkia oikeita silmukoita. Niistä tulee kuusi kolmen palkin osiota.

Osion ensimmäinen silmukka on yksinäinen nurja:
n, 2o, 2n, 2o, 2n, 2o, n.

Kavenna ensin keskimmäisen palkin ympäriltä nurjat silmukat
-> n, 2o, 1n, 2o, 1n, 2o, n.

Neulo yksi välikerros.

Kavenna osion alussa 2 oikein yhteen ja lopussa ylivetokavennus
-> 2o, 1n, 2o,1n, 2o.

Neulo välikerros. Kavenna osion reunoissa joka toinen kerros, kunnes jäljellä on 12 silmukkaa. Päättele.

Aloitin palmikot heti ensimmäiseltä kerrokselta ja tein ne seitsemään palkkiin, jotka kääntyvät otsalle. Neuloin niitä reilut kymmenen senttiä ja sitten käänsin työn toisin päin. Käännöskohtaan jäi pieni reikä, mutta onneksi se jää taitoksen alle.

Ensimmäisen testikäytön jälkeen voin olla tyytyväinen: pipo on lämmin, sopivan kokoinen ja ihan nätti. Enkä välttämättä tarvitse korvaläppiä, jotka painavat joskus ikävästi silmälasien sankoja korvan takaa. Eikä lanka kutita, vaikka hieman kyllä tekisi mieli raapia otsaa, mutta luulen sen johtuvan siitä, ettei otsani ole tottunut noin läheiseen kontaktiin ;)

Äidille kiitos ulkokuvista ja mallinaolosta kavennuskuvassa!

Uusi, parempi vuosi

Vieläkö kehtaa toivotella hyvät uudet vuodet? Toivotan silti:

Oikein antoisaa ja onnellista uutta vuotta 2014 meille kaikille!


Aloitin uuden vuoden askartelemalla vuosikalenterin keittiön seinälle.

Tilasin muistaakseni toissa kesänä Teippitarhan teippejä. Olin ihastellut niitä eri blogeissa jo hetken aikaa, ja uuteen kotiin muutettuani keksin tälle teippitaiteelle paikankin. Keittiön ehjä seinä oli täysin ehjä - ei minkäänlaista naulanreikää tai rikkua - enkä halunnut heti ensimmäisenä lähteä tuhoamaan sitä. Mudanvärisellä washiteipilläpä sain itselleni juuri oikean kokoisen ilmoitustaulun.

Tähän asti ilmoitustaululla olivat sikinsokin kaikenlaiset kortit ja valokuvat, mutta nyt muistin vuodentakaisen Susannan postauksen vuosikalenterista. Leikkasin ilmaiskalenterista kalenteriosat irti ja kiinnitin ne sinitarralla seinään.

Susannan kalenterin ruskeaa pohjaa hieman kadehdin, mutta menee se näin valkoisellakin. Jospa vaikka vuoden aikana lisäilen kuvia piristykseksi. Onpa siellä yksi siskoni tekemä kortti...

Muistelin tuossa viime syksynä listaamiani projekteja. Eipä ole niistä mikään muu valmis kuin se isoäidinneliöpeitto, joten muuttukoot ne tämän vuoden projekteiksi. Aikarajathan on tehty muutettaviksi? ;)

Toivon totisesti, että tämä vuosi on parempi kuin edellinen.

Nukenvaatteita kummitytölle

Pitkitin tämän(kin) projektin aloitusta aivan mahdottomasti. Koko syksyn puhuin, että aion neuloa 5-vuotiaalle kummitytölleni joululahjaksi nukenvaatteita. Maanantaina vihdoin löytyi kipinä ja aloitin mekolla.

Nuken mekko, oma malli

Novita Nalle, puikot 2,5

neulottu helmasta ylös, alhaalla 100 silmukkaa, lopussa 64 silmukkaa

ylä- ja alareunaan virkattu nirkot

Äitini osasi kertoa - arvata - että kummityttöni nukke on sellainen hieman pienempi kuin Baby Born. Kotoa löytyi 43cm:n kokoinen malliksi. Valitsin silmukkamäärät ja kavennuskohdat silmämääräisesti. Mekosta tuli - vähän vahingossa - nilkkapituinen, oli kai tarkoitus tehdä sellainen vauvamekko, polvimittainen. Mutta koska en aikonut tehdä minkäänlaisia housuja, niin mekko sai jäädä pitkäksi.

Edit 19.12. Niinpä niin - Baby Born nukke ON 43-senttinen, eli juuri tuo viimeisessä kuvassa näkyvä nukke. Luulin ottaneeni pienemmän nuken malliksi... Vaatteet sopivat siis Baby Bornille, ei pienemmälle nukelle! No, eivätpä ainakaan kinnaa mistään ;)

En halunnut tehdä seuraavaksi takkia, kun en yhtään tiennyt minkälaisen tekisin. Tein välityönä sukat ja lapaset.

Nuken sukat ja tumput, oma malli

Novita Nalle, puikot 2,5

silmukoita 28

Nämä valmistuivat ihanan sutjakkaasti! Villasukkien varret tein ihan normisti yksi oikein yksi nurin, mutta lapasissa hifistelin ja tein oikeat silmukat kiertäen. Näin tuli huomattavasti siistimpi lopputulos. Vieläkään en ollut valmis takintekoon, joten tekaisin pipon.

Nuken pipo, oma malli

Novita Nalle, puikot 2,5

silmukoita 70

virkatut nyörit, virkattu ruusu tupsuna

Piposta tuli kuin karkki. Tein ruusun vain kokeillakseni (täältä ohje), mutta sisko kehotti laittamaan sen tupsuksi - hänellä taitaa olla joku fiksaatio tupsuihin ;) Mutta hienostihan se kruunaa kokonaisuuden. 

Sitten vihdoin takin kimppuun.

Nuken pitsineuletakki, oma malli

Novita Nalle, puikot 2,5

Silmukoita 72

neulottu alhaalta ylös, hihoille poimittu silmukat

Löysin pitsikuvion kuukkeloimalla. Halusin jonkin yksinkertaisen kuvion, ja Hepsin Ritva-sukkien kuvio tuntui juuri oikealta. Kuvio on jaollinen seitsemällä, joten takkiin tuli kymmenen mallikertaa sekä reunasilmukat.

Takki valmistui torstaina ja kaiken viimeistelyn sain valmiiksi perjantaina. Olihan siinä hommaa, mutta toivottavasti saaja on lahjaansa tyytyväinen ja vaatteet sopivat edes jollekin nukelle. Pääsenkin seuraamaan lahjan avaamista paraatipaikalta, koska tyttöseni perheineen tulevat meille jouluaatoksi!

Sokeritärkätyt lumihiutaleet

Tänä syksynä alkanut virkkausinnostukseni huipentui joulukortteihin. Tässä todistusaineistoa iPhonella otetuin kuvin:

Edellisessä postauksessa jo vilautin tekemiäni keskeneräisiä hiutaleita ja tähtiä. Ohuimmasta virkkauslangasta tein isot hiutaleet, jotka sitten pujotin yönsiniseen korttipohjaan. Lumihiutale on siis kiinnitetty niin, että ylimmässä kärjessä on ompelulankainen ripustuslenkki, joka on pujotettu pienestä reiästä toiselle puolelle ja teipattu kireäksi. Tarkoituksena tietenkin se, että hiutaleen saa kortista pois ja ripustettua vaikka kuuseen.

Muu koristelu hoitui ohuella hopeatussilla, jolla töpöttelin pistejonot sekä valmiilla tekstitarroilla (kultaisia olisi kaapeista löytynyt vaikka kuinka, mutta nyt oli ostettava hopeisia).

Harvemmin olen valinnut sinisen värin joulukorttien teemaksi, mutta eipä mikään muu pohja näille koristeille kelvannut!