Neulomisvimma ei hellittänyt kahden huivin jälkeenkään, joten oli aloitettava jotain. Sukkia tein kesällä useammat, joten halusin välillä tehdä jotain muuta. Ullan Neidonkyyneliä olen bongannut muutamissa blogeissa, joten päätin tehdä ne.
Kauniimpia kuvia löytyy tuolta Ullan sivuilta, lapasteni väri on oikeasti viininpunaisempi. Lanka on seiskaveikka ja puikkoina kolmepuoloset. Tein täsmälleen ohjeen mukaan. Ohjeessa varoiteltiin, että malli on kapea, joten en sitten neulonut kolmosilla, kuten yleensä seiskaa. Käsialani on löysähköä, joten kolmosilla olisi tullut tiiviimpää, mutta kelpaavat nuo nyt noinkin!
Istuvat käteen kuin hansikkaat, ja ovatkin pehmoiset, kun jaksoin kostuttaa ja asetella muotoonsa. Ja jos tuuli liikaa tulee läpi, niin eiköhän ne veny nahkasormikkaidenkin päälle.
Voisin tehdä heti perään toiset, niin hieno tuli tuosta kuviosta. Minähän en ollut aiemmin tehnyt kuin "yhden silmukan palmikkoa" (perussukkiin 2o2n-varressa: vasemman puikon toinen silmukka takakautta oikein ja sitten ensimmäinen oikein), joten tämä oli tällainen mukava välityö ennen siirtymistä isojen tyttöjen palmikkoihin. Apupuikot ovat olleet kaapissa jo pitkään, joten kohta ei enää pitäisi löytyä tekosyitä välttää noita ihanimpia neuleohjeita!
